 Unkari sijaitsee Euroopan sydämessä, Karpaattien vuorijonon, Alppien ja eteläslaavilaisvuorten ympäröimässä Karpaattien altaassa.
He suuntautuivat Karpaattien altaaseen kohti vuonna 895, petsenegien hyökkäyksen jälkeen etsien suojaa ja uutta kotia. He valitsivat ruhtinaan heidän joukostaan, se oli Árpád. 1000-luvun loppupuolella Unkarista tuli Keski-Euroopan vallitsevimpia maita, ja idässä sekä etelässä se käyttäytyi valloittajana. Árpádin suku kuoli sukupuuttoon vuonna 1301. Valtaistuimella sitä seurasi napolilais-ranskalainen Anjou-suku. Anjou-suvun toisen kuninkaan hallitus on merkittävä varsinkin valoittajan politiikan takia. Unkarista tuli Keski-Euroopan suurvalta, ja se pysyi siinä asemassa vuoteen 1490 saakka, kun kuningas Matias I. kuoli. Kulttuurin nousu, ensimmäisen unkarilaisen yliopiston (Pécsin kaupunki, 1372) perustaminen näyttävät senkin että kun Länsi-Euroopassa oli pulaa, Anjou-suvun Unkari kukoisti.
Samaan aikaan turkkilaiset merkitsivät jo välitöntä uhkaa maalle (1400-luvun alkupuoli). Valloittamisen torjusi legendaarinen sotapäällikkö János Hunyadi. Hänen poika, Matias (Corvinus) Hunyadi valittiin kuninkaaksi teini-ikäisenä vuonna 1458. Sittemmin Unkarin armeija kärsi tappion Mohácsin taistelussa (1526), mikä leimasi maan kohtalon pitkäksi ajaksi. Maa jakautui kolmeen osaan. Pyhä Liitto vapautti Budan vuonna 1686. Unkarin liberaalisen aateliston suurin edustaja, kreivi István Széchenyi tajusi, että Unkarin takapajuisuuden ensiasteisena syynä on feodaalinen järjestelmä. Lajos Kossuth, kauden toinen merkittävä poliitikko edusti Széchenyiä radikaalisempaa suuntaa, ja vetosi laajaan julkisuuteen. 15 maaliskuuta vuonna 1848 Pestin vallankuomous alkoi, sen jälkeen „kotimaan viisaan” Ferenc Deákin aloitteesta, sovintoneuvottelut alkoivat. Näiden tuloksena Habsburgien Valtakunnasta tuli vuonna 1867 Itävalta-Unkarin dualistinen valtioliitto. Vuonna 1914 Unkari kävi sotaa Itävallan rinnalla ensimmäisessä maailmansodassa. Sodankäynti loppui tappioon vuonna 1918. Heinäkuussa vuonna 1920 Unkari allekirjoitti Trianonin (Versaillesin) rauhansopimuksen.
Toisessa maailmansodassa maamme kävi sotaa saksalaisten rinnalla. Sodan päädyttyä, tappion jälkeen maa joutui venäläisten ylivaltaan. Stalin kuoli helmikuussa vuonna 1956, näin demokratisoitumisen mahdollisuuksia kangasti Unkarin kansalle. Tämä johti vallankumouksen alkuun 23 lokakuuta vuonna 1956. jonka venäläiset sotilasjoukot kukistivat.
80-luvun loppuun mennessä Neuvostoliitto tunnusti, että se oli joutunut pulaan, eikä pysty ylläpitämään Keski-Itä-Euroopan valtavyöhykettä. 23 lokakuuta vuonna 1989. Unkarin Tasavalta julistettiin.
12 maaliskuuta vuonna 1999. Unkari liittyi NATO:on. 1 toukokuuta vuonna 2004. se taas liittyi Euroopan Unioniin.
|
