 Unkari on keskimäärin kehittynyt, maataloutta ja teollisuutta harjoittava, ulkomaankaupasta riippuvainen maa. Raaka-ainetta ja polttoainetta on vähän, maan alueelta kaivataan vuoriöljyä, maakaasua, bauksiittia, hiiliä, kaoliinia, zeoliittia, perliittiä, bentoniittia, sekä rakennusteollisuudelle andesiittia, rioliittia, sintteriä ja kalkkikiveä, mutta maa tarvitsee merkittävää raaka-aineen tuontia.
Unkarin BKT:n lähes kolmasosan tuottaa palvelusektori. Näistä merkittävimpiä ovat rahatoimet, kiinteistöliiketoimet, taloudelliset palvelut ja yhteiskunnaliset palvelut (hallinto, opetus, terveydenhoito, sosiaalinen hoito). Teollisuus, joka nojautuu ensisijaisesti jalostusteollisuuteen, tuottaa bruttokansantuotteen neljäsosan. Maatalouden ja rakennusteollisuuden osuus on suhteellisen vähän, 4-5 %.
Unkarin BKT:n kasvu suurin-piirtein jatkuvasti ylittää 15:n EU-maan keskiarvon 1,5-2%-pisteellä, tosin uusien jäsenien joukossa Unkarin kasvutahti on suhteellisesti heikko. Viime vuonna suotuisien kansainvälisten seikkojen johdosta vuodesta 2001 huomattava hidastumislinja on lannistunut; 4:n prosentin kasvu johtui osittain maatalouden lisätyn arvon merkillisestä - 36 prosenttisesta - kasvusta, ja osittain teollisuuden ja rakennusteollisuuden noin 5 prosenttisesta kasvutahdista, kun taas palvelusektorin alojen enemmistö esitti paljon keskiarvon alla olevaa kasvua (paitsi kuljetus ja varastointi).
|
