 Maantietoa:
Unkari sijaitsee Euroopan keskiosassa, Karpaattien, Alppien ja Dinaaristen Alppien ympäröimässä Karpaattien altaassa, pohjoisen leveysasteen 45°44'-48°35' ja idäisen pituusasteen 16°07'-22°54' välissä.
Pinta-ala: 93 030 neliökilometriä, eli Euroopan pinta-alan yksi prosentti.
Unkarin pinta-alan melkein kolme neljäsosaa on matalaa tasankoa, yksi viidesosa on mäkistä aluetta korkeudeltaan alle 400 metriä, vajaa viisi prosenttia on 400-1000 metrin korkeaa keskivuoristoa.
Maan korkein piste on Mátra vuoren huippu, Kékes (1014 méter).
Väestö:
Unkarin väestö tammikuussa 2005 oli 10 096 000 henkeä, joka vähenee jatkuvasti.
Väestön tiheys: 108,5 henki/km2
Ilmasto:
Unkari sijaitsee lauhkeassa vyöhykkeessä, kolmen suuren ilmastoalueen – meri-ilmaston, mannerilmaston ja välimeren ilmaston raja- ja vaikutusalueella. Sää joskus vaihtelee oikullisesti. Sitä luonnehtii kuivuus, erityisesti Suurtasangolla, johtuen siitä että Karppaattien allas on suhteellisen suljettu.
Merkillisempiä jokea:
Duna jakaa maan kahtia. Se on Euroopan toiseksi suurin joki, sen lisäksi Keski-Euroopan pääjoki. Toinen merkittävä joki on Tisza, jonka Unkarissa virtaava juoksu on 596 kilometrin pituinen.
Dunan tärkeimpiä sivujokia ovat etelärajalla virtaava Dráva, Pientasangolla oleva Lajta, ja Rába (sekä Marcall ja Rábca), Dunan vasemmalla rannala, Slovakian ja Unkarin rajalla oleva Ipoly.
Tiszan tärkeimpiä sivujokia ovat oikealta rannalta löytyvä Bodrog, Sajó ja Zagyva, ja vasemmalta rannalta löytyvä Szamos, Hármas-Körös ja Maros.
Tärkeimpiä järviä:
Balaton (Keski-Euroopan suurin järvi).
Velencei-järven pinta-ala on 26 neliökilometriä.
Itävallan rajalla sijaitseva Fertõ-järvi (sen 75 neliökilometrin alue kuuluu Unkariin).
|
